Pink Eminence
05/11/2015

Outi Raatikainen: Kansallismuseo uudistuu: ”Museoesineiden käyttäjien tarinat esille!”

Kansallismuseo on viime viikkoina houkutellut minua ja kollegaani Minna Jutia enemmän kuin varmasti koskaan ennen. Vietimme lokakuussa museossa monta iltapäivää vetäen sidosryhmäkeskusteluja, joissa pohdittiin, mitä museon tulisi ottaa huomioon, kun se on ryhtynyt uudistamaan perusnäyttelyään.

Edellinen näyttely on noin 15 vuoden takaa. Suunnittelu- ja uudistustyö on hidasta. Valmista tulee tällä uudistuskierroksella kaikilta osin vasta vuonna 2018.

”Kansallismuseolle perusnäyttelyn uudistaminen on yhteisöllinen hanke. Meille oli jo alkumetreillä selvää, että perusnäyttelyn roolista, sen merkityksestä ja sisällöistä käydään laaja keskustelu tärkeiden sidosryhmien, eri alojen asiantuntijoiden, vaikuttajien sekä tieteen ja taiteen edustajien kanssa”, toteaa ylijohtaja Elina Anttila Kansallismuseosta.

Kutsun Kansallismuseon sidosryhmäkeskusteluun sai noin sata suomalaista eri alojen asiantuntijaa. Mukana oli tieteentekijöitä ja yliopistoväkeä, yhteiskunnallisia vaikuttajia, taiteilijoita, kulttuurielämän tuntijoita ja median ammattilaisia.

Kommentit “ketä kiinnostaa esihistoria” tai ”tarvitseeko museo perusnäyttelyä” tuulettivat reippaasti keskustelua. Näytelmäkirjailija Juha Siltanen huomautti, ettei “museo saa olla mikään pomppulinna”. Monet keskustelijat, kuten kriitikko Marja-Terttu Kivirinta ja filosofi Maija-Riitta Ollila pohtivat, ettei “naisten panos hyvinvointivaltion syntyyn nyt näy”.

Osallistujat toivat esiin näkemyksiään perusnäyttelyuudistuksen toteuttamisen tavoista ja tavoitteista viidessä pyöreän pöydän neuvonpidossa. Näistä keskusteluista me Pinkin edustajat tuotamme ja tiivistämme tietoa ja mielipiteitä museon käyttöön.

Uudistuva ja ulospäin avautuva Kansallismuseo haluaa olla paikka, josta suomalainen löytää oman historiansa ja jossa muualta tulleet saavat tietoa suomalaisista kautta aikojen. Keskustelua käytiin nyt museon toivomalla ronskilla otteella lähtien kysymyksestä, kenelle museon on syytä puhua.

”Esine vitriinissä ei riitä. Se tarvitsee tuekseen selkeän kontekstin”, totesi moni osanottaja. Joukolla pohdittiin myös esittämisen erilaisia tapoja, elämyksellisyyttä, tekniikan mahdollisuuksia ja sitä, mikä suomalaisten tarinassa onkaan tärkeintä. Uskokaa vain – sekään ei ole yksiselitteistä.

Perusnäyttelyn on tarkoitus kestää aikaa, joten nyt tehtävät valinnat vaikuttavat pitkään. On osattava keskittyä olennaiseen, sillä kaikkea ei voi näyttää ja kertoa. Siihen eivät neliötkään riitä, sillä museon kokoelmissa on noin puoli miljoonaa esinettä ja vuosituhansien varrelta riittäisi raportoitavaa.

Kutsumalla koolle keskustelijoita museoalan ulkopuolelta Kansallismuseo sai perusnäyttelyn työkalupakkiinsa tuoreita näkökulmia ja konkreettisia ideoita. Samalla museo avasi ovensa sidosryhmille, joista tulevaisuudessa toivotaan hyvää kumppaniverkostoa museon aktivoituvan toiminnan tueksi.

Inspiroiva prosessi on ollut yhtä tärkeä kuin sen tulokset. Kommenttien sekä ideoiden määrä ja monipuolisuus on yllättänyt museon jo tässä vaiheessa. Museo aikoo jatkaa keskusteluja: tavoitteena on saada mahdollisimman monen suomalaisen ääni kuulumaan uudistuksen aikana. Mitä onkaan vielä tulossa?

OutiOuti Raatikainen, toimitusjohtaja, partneri