Pink Eminence
10/05/2017

Sata vuotta, tuhat tulkintaa Jyväskylän taidemuseossa 9.6.–8.10.2017

Jyväskylän taidemuseossa 9. kesäkuuta avautuva Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttely esittelee Suomen taiteen merkkiteoksia uudesta ja houkuttelevasta näkökulmasta, erilaisten tulkintojen kautta. Näyttely kannustaa katsojaa tekemään omia tulkintoja ja pohtimaan, millaisia ajatuksia teokset herättävät.

Teosten lisäksi Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttelyssä on esillä videokoosteita tulkinnoista, joita on tehty jo ennen näyttelyn avautumista teoskuvien pohjalta. Mukaan kutsuttiin seniori-ikäisiä, koululaisia, erityisryhmiä, kulttuuriluotseja, maahan muuttaneita ja yliopisto-opiskelijoita. Ryhmätyöskentelyssä käytettiin työkaluna keskustelevan kuvan tarkastelun VTS-menetelmää (Visual Thinking Strategies), jossa olennaista on osallistuminen ja vuorovaikutus. Esillä on myös aikalaiskritiikkiä, tutkijoiden näkökulmia ja taiteilijoiden tulkintoja omista teoksistaan. Lisämateriaalia löytyy verkkonäyttelystä, joka julkistetaan 8.6.2017.

Puhuttelevaa taidetta, hiljaisia viestejä

Kuvataiteen avulla rakennettiin suomalaisuutta ja kansallista identiteettiä, mutta tulkitsevatko nykyihmiset kuvastoa toisin? Teokset on jaettu neljään teemaan: Suomalaiset kuvissa, Kansallista kuvastoa, Sota meissä sekä Mielenmaisemia ja tunnelmia. Näyttelyssä on maalauksia, veistoksia ja taideteollisuutta ja ne ajoittuvat 1800-luvun lopusta 2010-luvulle. Esillä on mm. Fanny Churbergin Kaskimaisema Uudeltamaalta (n. 1872), Albert Edelfeltin Sukkaa kutova tyttö (1886), Akseli Gallen-Kallelan Erämaajärvi (1892), Helene Schjerfbeckin Hiljaisuus (1907), Pekka Halosen Talvimaisema (1923), Eero Järnefeltin Kolilta (1927), Aukusti Tuhkan Kollaanjoki (1964), Rut Brykin Tunturipuro (1987) ja Reima Nevalaisen Cuirass (2014).

Näyttely on toteutettu Jyväskylän taidemuseon ja Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen (STSY) yhteistyönä. Teokset ovat nyt ensimmäistä kertaa esillä yhteisnäyttelyssä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Mukana ovat Alfred Kordelinin säätiö, Fortumin Taidesäätiö, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Taidesäätiö Merita ja UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö.

Näyttelyn kuraattorina on FT Seija Heinänen Jyväskylän taidemuseosta. STSY:n näyttelytyöryhmään kuuluvat toiminnanjohtaja Anna-Maria Wiljanen UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiöstä, intendentti Nina Zilliacus Villa Gyllenbergin taidemuseosta ja pääkuraattori Laura Kuurne Serlachius-museoista.

Näyttelyn nimessä sata viittaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan ja tuhat siihen, että taideteoksia voi tulkita lukemattomilla eri tavoilla. Näyttely on valittu valtakunnalliseen, Keski-Suomen ja Jyväskylän Suomen itsenäisyyden Suomi 100 -ohjelmaan.

Lisätietoja näyttelystä: www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/nayttelyt/2017/satavuottatuhattulkintaa

Kuvat:
Eero Järnefelt, Kolilta, 1927. Fortumin taidesäätiönkokoelma. Kuva: Rauno Träskelin.
Fanny Churberg, Kaskimaisema Uudeltamaalta, n. 1872. Taidesäätiö Meritan kokoelma. Kuva: Seppo Hilpo.
Helene Schjerfbeck, Hiljaisuus, 1907. Taidesäätiö Meritan kokoelma. Kuva: Seppo Hilpo.