Villa Gyllenbergin kevään avaa Sigrid Schaumanin elämäntyötä esittelevä näyttely Sigrid Schauman – Taide tunteiden kuvana 20.3.–4.8.2019.

Sigrid Schauman: Maisema Mentonista / Landskap från Menton, 1951. Kuva:Erkki Valli-Jaakola, Porin taidemuseo

Sigrid Schaumanin (1877–1979) elämäntarina on ajalleen poikkeuksellinen: hän oli taidekriitikko, kuvataiteilija sekä yksinhuoltaja, ja eli 101-vuotiaaksi.  Hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä nähtiin vuonna 1964 Schaumanin ollessa jo 86-vuotias.

Villa Gyllenbergin näyttely tutustuttaa katsojan Schaumanin taidekäsitykseen hänen teostensa ja taidekritiikkiensä kautta. Schaumanille taide merkitsi visuaaliseksi tuotua tunnetta, ja näyttelyssä nähtävät teokset henkivät elämän ja elämisen riemua. Schaumanin elämäntyötä ei ole aiemmin esitelty tässä laajuudessa. 

Näyttelyn mediatilaisuus ja Sigrid Schaumanin elämästä kertovan kirjan julkaisutilaisuus on Villa Gyllenbergissä tiistaina 19.3. kello 11.00. Kutsu tilaisuuteen tulee lähempänä tapahtumaa.

“Schauman oli merkittävä tekijä suomalaisella taiteen kentällä sekä taiteilijana että taidekriitikkona. Hän oli työssään avoin uusille virtauksille ja kansainvälisille trendeille, ja hänen työnsä kriitikkona 1920–50-luvuilla edisti osaltaan modernismin ja värimaalauksen asemaa Suomessa”, kuvailee näyttelyn kuraattori ja taidehistorioitsija Camilla Granbacka.

Schaumanin ura oli harvinaisen pitkä ja vaiherikas

Schauman toimi taiteilijana lähes 70 vuotta ja taidekriitikkona 30 vuotta, ja elämänsä aikana hän kohtasi sekä onnellisia että synkkiä kausia. Pitkän elämänsä aikana Schauman ehti kokea monta yhteiskunnallista mullistusta. Yksi merkittävimmistä tapahtui vuonna 1904, jolloin hänen veljensä Eugen Schauman ampui Suomen kenraalikuvernööri Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä.

Nuoruusvuosinaan Schauman opiskeli Helsingin lisäksi myös Kööpenhaminassa, Pariisissa ja Italiassa. Schaumanin varhaisempia töitä nähtiin yhteisnäyttelyissä muun muassa Ateneumissa (1906) ja Pariisissa (1908). Ryhmänäyttelyiden ja ulkomailla vietettyjen maalausmatkojen myötä Schauman löysi maalauksellisen tyylinsä ja alkoi maalata palettiveitsellä. Hänen maalaustensa aiheena ei ole niinkään tietty maisema tai ihmishahmo, vaan ympäristöstä tulviva valo kaikkine väreineen.

Opinto- ja näyttelymatkallaan Pariisissa vuonna 1910 Schauman tutustui suomalaiseen liikemieheen Reguel Wolfiin. Schaumanin ja Wolffin välille syttyi suhde, ja heille syntyi lapsi, Elisabeth, vuonna 1913. Wolff ei tunnustanut tytärtä omakseen, jolloin Schauman jatkoi eteenpäin Elisabethin yksinhuoltajana. Kriitikon uralle Schauman siirtyi 43-vuotiaana osittain tarpeesta elättää perheensä. Hän nousi arvostetuksi taiteen arvioijaksi, joka vietti vapaat hetkensä maalaten, sekä Euroopassa matkustaen. Schauman palasi päätoimisesti kuvataiteilijaksi 71-vuotiaana, kun eläköitymisen jälkeen työ ei enää rajoittanut taiteeseen keskittymistä.

Eläkkeellä Schauman keskittyi uudelleen maalaamiseen, ja osallistui aktiivisesti esimerkiksi Prisma-ryhmän näyttelyihin. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti Helsingissä 86-vuotiaana vuonna 1964.

Näyttely tuo esiin Schaumanin taidekäsityksen: taide on visualisoitua tunnetta

Sigrid Schaumanin maalausten tunnusmerkki on valossa kylpevät maisemat ja ihmiskuvat. Taide tunteen kuvana -näyttelyn noin neljäänkymmeneen Schaumanin teokseen sisältyy maisemia, alastontutkielmia ja muotokuvia.

Näyttely tuo esiin Schaumanin taidekäsityksen, jonka mukaan taiteen tulee heijastaa tunteita:

”Keskeistä Sigrid Schaumanin taidekäsityksessä on tunneperäisyys. Hänen mukaansa taiteen tulee vaikuttaa katsojan tunteisiin, ja hän koki, että taide on tunnekokemusten visualisointia. Schauman pyrki maalauksissaan henkisyydestä heijastuvan kauneuden kuvaamiseen”, kuvaa Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund.

“Haluamme tässä näyttelyssä nostaa esiin Schaumanin taidekäsityksen, jolla on yhtymäkohtia Ane Gyllenbergin aatteisiin.”

Schauman korosti emotionaalista estetiikkaa sekä kuvataiteilijana että kriitikkona. Näyttelyssä on myös esillä valikoima teoksia noin kymmeneltä eri taiteilijalta sekä otteita Schaumanin arvosteluista muun muassa Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Tyko Sallisen ja Sam Vannin töistä. Taidekritiikkien lainaukset terävöittävät kuvaa Schaumanin taidekäsityksestä. Kirjallisen ja kuvataiteellisen työn yhdessä esittäminen antaa mahdollisuuden tutustua syvällisemmin Schaumanin taiteeseen ja taidekäsitykseen.

Schaumanin elämäntyötä ei ole aiemmin tuotu esiin vastaavassa laajuudessa

Näyttelyn yhteydessä Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö ja Kustannusosakeyhtiö Parvs julkaisevat ensimmäisen kattavan suomenkielisen elämäkerran Sigrid Schaumanin elämästä ja taiteesta. Camilla Granbackan kirjoittama teos Taide ja tunteet. Sigrid Schaumanin elämä kuvaa Schaumanin elämänvaiheita, kriitikon työtä sekä taiteilijuutta.

Taide ja tunteet. Sigrid Schaumanin elämä on toimitettu ja uudelleen taitettu käännös teoksesta Sigrid Schauman- med palett och penna (SFV, 2018). Kirjan on kääntänyt Liisa Kasvio. Camilla Granbacka sai helmikuussa 2019 Svenska Litteratursällskapetin palkinnon Schaumanin elämäkerrasta.

—

Oheisohjelmaa: Schauman ja Thesleff -keskustelutilaisuudet lauantaina 25.5. Villa Gyllenbergissä ja Helsinki-päivänä 12.6. HAM Helsingin taidemuseossa

Sigrid Schauman -näyttelyn kuraattori Camilla Granbacka ja HAM:in Ellen Thesleff -näyttelyn kuraattori Hanna-Reetta Schreck keskustelevat Schaumanin ja Thesleffin elämästä ja taiteesta. Hanna-Reetta Schreck on kirjoittanut Thesleffin elämäkerran Minä maalaan kuin jumala. Ellen Thesleffin elämä ja taide (2017, Kustannusosakeyhtiö Teos).

—

Sigrid Schauman – Taide tunteiden kuvana

20.3.–4.8.2019

Villa Gyllenbergissä

Kuraattorina taidehistorioitsija ja taidekriitikko Camilla Granbacka

Medialle

Näyttelyn mediatilaisuus Villa Gyllenbergissä 19.3. klo 11.00. Kutsu tulee lähempänä tapahtumaa.