Villa Gyllenbergin kokemuksellinen näyttely avaa tien suomalaisen taiteen salattuihin, esoteerisiin teemoihin
Torsten Wasastjerna (1863–1924): Enkelit
Salatun tiedon tie 3.6.–11.10.2020 johdattaa museovierailijan henkisyyden, itsensä löytämisen ja korkeamman tiedon äärelle esittelemällä 1890–1950-lukujen suomalaista taidetta
Taiteen- ja uskonnontutkija FT Nina Kokkisen kuratoima Salatun tiedon tie -näyttely koostuu esoteerisuudesta kiinnostuneiden suomalaisten taiteilijoiden tunnetuista ja vähemmän tunnetuista teoksista. Näyttelyssä on esillä töitä esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelalta (1865–1931) ja Hugo Simbergiltä (1873–1917), mutta myös vähemmälle huomiolle jääneiltä taiteilijoilta kuten Ilona Harimalta (1911–1986), Meri Genetziltä (1885–1943) sekä Werner von Hausenilta (1870–1951).
Yksi näyttelyn harvinaisemmista teoksista on Torsten Wasastjernan (1863–1924) Kun luonto nukkuu, henki valvoo -triptyykki. Sitä ei ole nähty kokonaisena 120 vuoteen. Historian hämärään unohtuneen triptyykin osat löytyivät näyttelyä suunniteltaessa monien yhteensattumien seurauksena. Kokkinen on kirjoittanut triptyykin kiehtovan tarinan kokonaisuudessaan Uuden etsijät -tutkimushankkeen blogiin http://www.uudenetsijat.com.
”Näyttely johdattaa vieraat pysähtymään taiteen äärellä ja kysymään tunnemmeko itsemme, tiedämmekö, mitä etsimme, tai minne olemme matkalla. Näyttelyn esoteerisuudesta kiinnostuneet taiteilijat ovat aikoinaan pysähtyneet samojen kysymysten äärelle.”
Länsimainen esoteria ymmärretään usein traditiona, jonka historia ulottuu renessanssimaagikoista 1800-luvun teosofeihin ja nykypäivän uushenkisyyteen. Esoteerisuus kiinnosti monia 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella työskennelleitä taiteilijoita myös Suomessa, vaikka sen näkymistä taiteessa ja taiteilijoiden intresseissä ei ole aina haluttu tai osattu tuoda esiin. Osa taiteilijoista sitoutui esoteerisiin liikkeisiin ja vihkiytyi salattuun tietoon yhteisönsä avustuksella. Toiset jäivät itsenäisemmiksi totuudenetsijöiksi, jotka hakivat vastauksia elämän ja kuoleman mysteereihin useista eri suunnista. Näyttelyn taiteilijoista kokemusta esoteerisista initiaatiorituaaleista on tiettävästi ainakin Ola Forsellilla (1899–1964), Akseli Gallen-Kallelalla, Eemil Halosella (1875–1950), Ilona Harimalla, Juho Mäkelällä (1885–1943) ja Sigurd Wettenhovi-Aspalla (1870–1946).
”Esoteerisuuteen liittyy oleellisesti käsitys korkeammasta, salatusta tiedosta, johon voi vihkiytyä ainoastaan tietynlaista kaavaa tai polkua seuraamalla. Salatun tiedon hallitseminen vaatii siis initiaatiota”, Kokkinen kertoo.
”Initiaatioon on perinteisesti haettu apua kokeneemmilta mestareilta tai muilta korkeammilta tahoilta. Näyttelyyn on rakennettu eräänlainen kuvitteellinen initiaatio, salatun tiedon tie.”
Henkistä kehitystä kiihkeästi tavoitellut Meri Genetz kulki ennemmin omilla poluillaan salattua tietoa etsien. Hän haki vastauksia kysymyksiinsä kabbalasta, spiritualismista ja astrologiasta. Teosofiaan tai antroposofiaan sitoutuneet taiteilijat kuten Eva Törnwall-Collin (1896–1982) ja Werner von Hausen taas tavoittelivat salattua tietoa ja henkistä kehitystä muun muassa taiteellisen työskentelyn avulla.
Näyttely jatkaa Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön perustajien toivetta tukea ihmisten henkistymistä; oman henkisyyden etsiminen on edelleen yhtä ajankohtainen kuin 100 vuotta sitten
Pankkiiri Ane Gyllenbergin kristinuskosta, antroposofiasta ja vapaamuurariudesta ammentava maailmankuvansa ilmentyy myös Villa Gyllenbergin taidekokoelmassa. Intendentti Lotta Nylund kommentoi:
“Näyttely ja julkaisu valottavat museon omiakin teoksia uudesta näkökulmasta. Teosofiset aatteet vaikuttivat esimerkiksi Ilona Hariman itämaiseen kuvakieleen, jota Nina Kokkinen tulkitsee mediaalisena taiteena, sekä Akseli Gallen-Kallelan teokseen Ad Astra, joka kuvaa sielun uutta syntymää.”
Ennen kuolemaansa Gyllenberg kirjoitti vaimonsa kanssa perustamansa säätiön johtokunnalle ohjeistuksia, niin kutsutun henkisen testamentin. Siinä todetaan, että Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön toiminnan tulee ensisijaisesti kohdistua henkisyyteen. Säätiön toiminnalla perustajat halusivat edistää ihmisten henkistymistä ja tukea yksilön ja koko yhteiskunnan hyvinvointia.
Nylund jatkaa: ”Idea tehdä esoteerisuutta käsittelevä näyttely, kirja ja symposium tuli säätiön ja museon perustajan kirjoituksista. Oman henkisyyden ja elämän merkityksen etsiminen ovat yhtä ajankohtaisia teemoja nyt kuin sata vuotta sitten. Elämyksellisen näyttelyn avulla jokainen voi itse pohtia elämän suuria kysymyksiä taiteen äärellä. Salatun tiedon tie onkin Villa Gyllenbergin ensimmäinen elämyksellinen näyttelytoteutus.”
Symposiumi Viisas taide, avoin mieli? Taiteen ja esoteerisuuden kohtaamisia 25.8.2020
Salatun tiedon tie -näyttely on osa kokonaisuutta, johon kuuluu lisäksi kirjajulkaisu ja symposium. Teos Hengen aarteet. Esoteerisuus Suomen taidemaailmassa 1890–1950 kerää yhteen ja tuo esiin uutta tietoa suomalaisen taiteen kytköksistä esoteerisuuteen. Upeasti kuvitetun kirjan on kustantanut kustannusosakeyhtiö Parvs yhteistyössä Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön kanssa. Kirjasta on ilmestynyt myös ruotsin- ja englanninkieliset painokset. Julkaisussa on artikkeleita kolmeltatoista asiantuntijalta ja sen ovat toimittaneet Nina Kokkinen ja Lotta Nylund.
Symposiumi Viisas taide, avoin mieli? Taiteen ja esoteerisuuden kohtaamisia järjestetään tiistaina 25.8.2020 Amos Rex -auditoriossa.
Ilmoittautuminen aukeaa heinäkuussa, lisätietoja: https://gyllenbergs.fi/fi/
Hengen aarteet. Esoteerisuus Suomen taidemaailmassa 1890–1950 (Parvs) julkaistiin huhtikuun 2020 lopussa.
Toimittajat: Nina Kokkinen, Lotta Nylund
Kirjoittajat: Erkki Anttonen, Julia von Boguslawski, Eeva Hallikainen, Marja-Leena Ikkala, Auli Jämsänen, Nina Kokkinen, Marja Lahelma, Ville Lukkarinen, Tiina Mahlamäki, Lotta Nylund, Tutta Palin, Riikka Stewen, Ringa Takanen, Jasmine Westerlund