Viittomakielinen kirjasto Seitsemän veljestä 150 -kolumnivideo

Aleksis Kiven kaikki seitsemän veljestä ovat saaneet omat viittomanimensä 150 vuotta teoksen julkaisemisen jälkeen

Kuvassa Jaana Tiainen viittoo “Aleksis Kivi”. Kuvakaappaus juhlavuoden kolumnivideolta

Seitsemän veljeksen 150-juhlavuoden kunniaksi veljeksille annetut viittomanimet avaavat klassikkoteosta viittomakieliselle kulttuurille

150-vuotisjuhliaan viettävät Aleksis Kiven seitsemän veljestä ovat vihdoin saaneet omat suomalaisen viittomakielen viittomanimensä, kun varhaiskasvattaja, viittomakielen opettaja Jaana Tiainen lähti mukaan juhlavuoden kolumnisarjaan ja totesi, että vihdoin on aika veljesten nimeämiselle.

“Lähtiessäni tutustumaan Seitsemään veljekseen juhlavuoden videokolumnia varten, törmäsin nopeasti siihen, ettei veljeksillä ole kouluaikoinanikaan ollut vielä viittomanimiä. Lapsena olin osittain ajatellut, että Seitsemän veljestä -kirja ei koske minua – se on pikemminkin kuulevien kulttuuria”, kuvaa Tiainen. Hän tarttui toimeen ja suunnitteli jokaiselle veljekselle nimiehdotukset. Veljesten viittomanimet hioutuivat valmiiseen muotoonsa yhdessä Kuurojen liiton viittomakielten kielineuvonnan Päivi Mäntylän ja Tomas Uusimäen kanssa.

Päivi Mäntylä kommentoi: ”Vaikka kyseessä on suomen kielelle ja suomalaiselle kulttuurille merkittävästä Aleksis Kiven teoksesta, on Seitsemän veljeksen [viittoma]nimettömyys osaltaan rajannut kirjaa ulos viittomakielisen kulttuurin piiristä.” Näin veljesten nimeäminen tuo Seitsemän veljeksen tarinan ja teemat useamman ulottuville.

Suomalaisessa viittomakielessä viittomakielisillä, kuten monilla tunnetuilla henkilöilläkin, on oma viittomanimensä. Viittomanimi ei ole sama asia kuin sormittamalla kirjain kerrallaan tavutettu nimi vaan oma erillinen viittomansa. Suomessa viittomanimet ovat yksilöllisiä: kaikilla Henreillä tai Lauroilla ei ole samaa nimiviittomaa. Esimerkiksi Aleksis Kiven nimiviittomassa nojataan poskea nyrkkiin, kuten Kansallisteatterin edustalla istuva Aleksis Kivi -patsaskin tekee. Viittomanimi on osa viittomakielistä kulttuuria ja yhteisöä, ja veljesten nimeäminen tuo heidät osaksi sitä.

Jaana Tiaisen mukaan seitsemän veljeksen viittomanimet löytyivät melko helposti – jokainen veljeksistä on oma erottuva ja värikäs persoonansa. Uusissa viittomakielisissä nimissä korostuukin kunkin veljeksen luonne, ulkonäkö tai heidän yksilölliset taitonsa:

”Esimerkiksi Simeoni on veljeksistä ainoa parrakkaaksi kuvattu, kun taas käsistään taitava Lauri sai nimensä viittomasta veistää ja älyltään vikkelin Eero viittomasta älytä”, kuvaa Tiainen.

Veljesten viittomanimet ja Jaana Tiaisen Seitsemän veljestä 150 -videokolumni on nyt julkaistu Viittomakielisen kirjaston verkkosivuilla. Videon löytää täältä.

Viittomakielinen kirjastolla on Jukolan veljesten uusille nimille heti käyttöä. Viittomakielisen kirjaston tuottaja Riitta Vivolin-Karen sanoo: ”Uskomme, että erityisesti viittomakielisiä perusopetuksen puolella opettavat ovat näistä viittomanimistä kovin mielissään, ja toivomme, että veljesten nimeäminen herättää kiinnostusta myös itse kirjaan tarttumiseen.”

Seitsemän veljestä 150 -juhlavuosi on Aleksis Kiven kotipaikan Nurmijärven kunnan ja Aleksis Kiven Seuran yhteishanke. Juhlavuosi jatkuu verkossa, kun kevään ja kesän tapahtumat ovat siirtyneet odottamaan poikkeusajan rajoitusten höllentymistä. Viittomakielisen kirjaston tuottama videokolumni on osa Seitsemän veljestä 150 -kirjoitussarjaa, jossa mukana ovat muun muassa toimittaja Kimmo Oksanen ja näyttelijä Jenni Kokander.

 

Kuurojen Liitto

Kuurojen Liitto on 39 jäsenyhdistyksen valtakunnallinen keskusliitto, jonka tehtävä on taata kuurojen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen.

www.kuurojenliitto.fi
www.viittomakielinenkirjasto.fi

Seitsemän veljestä 150

Vuonna 2020 on kulunut 150 vuotta ensimmäisen Seitsemän veljestä -vihon julkaisemisesta. Seitsemän veljestä 150 -juhlavuosi puhaltaa pölyt pois veljeksistä, herättää heidät eloon sosiaalisessa mediassa ja nostaa esiin Suomen kansalliskirjailijan pääteoksen ajankohtaisuutta. Juhlavuosi on Aleksis Kiven kotipaikan ja Aleksis Kivi -pääkaupungin, Nurmijärven kunnan sekä Aleksis Kiven Seuran vuoden 2020 hanke.

www.seitsemanveljesta150.fi

TUNNISTEET: